Luomisen tuskaa

Lauantai 11.2.2012 klo 12:24 - Kati

Blogirintamalla on viime aikoina ollut varsin hiljaista; olen keskittänyt kirjoitusenergiani syksyllä ilmestyvän "Mielekäs työ - Uuden ajan uraopas" -kirjan kirjoittamiseen. Sinnikkyyttä, malttia ja istumalihaksia on koeteltu.

Tänään, jälleen kerran istahtaessani sohvan nurkkaan syliä lämmittävän läppärini kanssa totesin, että luovuuteni taitaa juuri nyt olla hukassa. Mistä into kirjoittamiseen juuri nyt? 

Surffailin hetken netissä etsiäkseni inspiraatiolle lähdettä. Löysin Alf Rehnin haastattelun, jossa hän kertoo luovuudesta, innovatiivisuudesta, menestyksestä ja henkilökohtaisesta kasvusta. Vuoden parhaaksi puhujaksi valittu Alf kertoo, että puhuessaan hän pyrkii huomioimaan sen mitä yleisö haluaa ja vastaamaan näihin tarpeisiin vuoropuhelunomaisesti.

Tästä innostuneena kysynkin sinulta: Poimiessasi käteesi kirjan "Mielekäs työ - Uuden ajan uraopas", mikä voisi olla parasta mitä saisit irti ja miksi? Mikä takaisi sinulle todella onnistuneen lukukokemuksen; sellaisen, joka innostaa sinua toimintaan ja suosittelemaan myös ystävillesi?

Auta siis minua auttamaan muita. Odotusten arkku on avattu. Voit laittaa kommenttisi vastauksena tähän blogiin tai viestittää suoraan minulle.

Ihmisistä inspiroituneena,

Kati

PS. Olen ilmoittautunut muuten kuulijaksi erittäin mielenkiintoiseen Nordic Business Forumin KASVU -tapahtumaan syksyllä. Tule sinäkin! 

Rauhallista joulua, juuri nyt!

Maanantai 19.12.2011 klo 16:44 - Kati

Tänään tein coachini kanssa mielikuvaharjoitteen liittyen omaan kehittymiseeni. Harjoituksen ansiosta alitajuntani tuotti minulle kehoituksen nauttia elämästä, juuri nyt. Pysähdyin hetkeksi miettimään mitä viesti voisi tarkoittaa joulunaluskiireissä. Miten voin nauttia "juuri nyt" kun kiirehdin luodakseni joulun tunnelmaa? Jotta voisin nauttia "sitten kun"?

Juuri nyt nimittäin väsyttää; pimeys, kiire, joulujärjestelyt, viimeistelemättömät työt. Pohdin kuinka moni tunteekaan uhrautuvansa joulun alttarille, jotta muilla olisi mukavaa, ja unohtaa kaiken kiireen keskellä itsensä. Entä jos joululoma alkaisikin rentoutuneen virkeissä tunnelmissa? Alkaisi nauttimaan siitä paljon puhutusta joulun rauhasta jo nyt?

Taidan ottaa oppia 4-vuotiaasta pojastani. Hän yllätti iloisesti eräänä iltana vanhempien jäädessä illallispöytään. Hän himmensi valoja, jotta kynttilä valaisisi huoneen, ja poistuessaan hampaiden pesulle kehotti nauttimaan joulusta. Tunnelma muuttui valohimmentimen väännöllä.

Pienillä teoilla se todellinen tunnelma löytyy, ja jokainen perheenjäsen voi kantaa kortensa kekoon.Tunnelman luonnin taakan alla riittävän hyvä ratkaisee. Ja se, että yhdessä on hyvä olla. Siihen ei tarvita stressaantunutta vanhempaa. Entä jos keräisimme voimia lomaa varten, jotta saamme siitä parhaan irti? Töissäkään kaiken ei tarvitse olla täydellistä ennen joulua vaan hommat jatkuvat vuoden vaihteen jälkeenkin.

Minä ryhdyn riittävän hyvään ja keskityn siihen mikä on oleellista joulutunnelman kannalta. Ja toivon samaa Sinulle. Juuri nyt. 

Riittävän hyvää joulua kaikille!

Kati

PS. Mikäli ystäväsi tai perheenjäsenesi kaipaa uutta urasuuntaa tai mielekkyyttä omaan työhönsä, voin lähettää Sinulle mielelläni uracoaching-lahjakortin lahjaksi annettavaksi! Ota yhteyttä!

Elämänmakuista urakehitystä

Torstai 1.12.2011 klo 12:57

Minulla oli ilo olla puhumassa urakehityksestä naisjohtajajärjestö GAIAn mentorointiohjelman päätöstilaisuudessa tällä viikolla. Jo kokeneiden johtajien joukossa oli innostunut tunnelma oman tulevaisuuden suhteen. Urakehityksen todettiin olevan parhaimmillaan aika elämänmakuista touhua, myötä- ja vastoinkäymisineen.

Vaikka keskustelussa painotimmekin unelmoinnin merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa, voi se oma punainen lanka löytyäkin menneisyydestä. Tästä esimerkkinä haluan jakaa Steve Jobsin innoittavan puheen Stanfordin avajaisissa. Hänen viestissään: "Connecting the dots" on jotain sellaista missä voi olla monelle ihmiselle tulevaisuuden alku. Katso 15 minuutin mittainen video ja pohdi, mitä tämän uskomattoman ja valitettavasti jo edesmenneen persoonan viesti liikuttaa sisälläsi.

Kati

PS. Tule mukaan Menestys 2012 Seminaariin 10.3.2012 Hotel Kämpiin. Minulla on ilo puhua siellä mm. Terhi Majasalmen, Miisa Minkin ja Lenita Airiston kanssa! Verkostolaisilleni ennakkoilmoittautujan etu voimassa 9.12. asti. Toimi siis pian ja tule mukaan :-)

Kun jääkaapissa on vain valo

Perjantai 28.10.2011 klo 15:10 - Kati

Tänään jääkaapilla käydessäni havaitsin sen olevan yllättävän tyhjä. Kiireinen viikko on takana ja kaupassakäynti odottaa. Tuntui ikävältä.

Kasvettuani ympäristössä, jossa rahasta oli jatkuvaa puutetta, jääkaapin valo edustaa erästä ahdistuksen kohdettani. Sanotaan, että vähävaraisissa oloissa kasvaneilla henkilöillä on ns. "täyden jääkaapin syndrooma". Kun se on täynnä kaikkea maittavaa, on elämä hallinnassa. Tunnistan tämän itsessäni ja meillä onkin mieheni kanssa hiljaisessa yhteisymmärryksessä kolme jääkaappia, kolme pakastinta, ruokakomero sekä täysimittainen viinikaappi :-) Meidän keittiössä First in -First out -periaatteet eivät päde. On vaan kiva että kaapit pullottaa ja on sitten arjen keskellä vaihtoehtoja. Aina voi tulla ystäviä kylään - uskottelen itselleni. Vaikka oikeasti haen sillä turvaa itselleni.

Se mikä meitä pelottaa tai ahdistaa kertoo paljon meistä. Hämmästelen usein sitä miten erilaisia asioita ihmiset pelkäävät. Ja kuinka yleisesti pelottavaa on uskoa omaan positiiviseen tulevaisuuteen. Tilaan menestysguru Bob Proctorin blogikirjettä jonka viimeisimmässä numerossa käsiteltiin nimenomaisesti pelon kohtaamista. Ajattelin näin Halloweenin kynnyksellä jakaa sen laajemminkin. Jos jotakuta muutakin näin pimeiden aikojen alussa vaikka pelottaisi :-)

Nyt lähden valmistelemaan viikonlopun Halloween-kekkereitä. Pelottavat asut on hankittu ja seuraavaksi siirryn kaivertamaan kurpitsalle kamalaa naamaa - sovussa turvallisuuden tärkeyttä viestittävän jääkaappini valon kanssa.

Ihanaa viikonloppua,

Kati

PS. Sinulla on vielä tämä viikonloppu aikaa antaa uusituista sivuistani palautetta ja voittaa coaching-tunnin tai What Should I Do With My LIfe -kirjan! Toimi viipymättä klikkaamalla tästä!

Matkalla mielekkääseen työhön

Keskiviikko 19.10.2011 klo 11:24 - Kati

Pirteää ja raikasta syksyn alkua!

Matkailu avartaa! Palasin juuri syyslomalta Korfulta missä vietin täysin kiireetöntä aikaa perheen ja sukulaisten kanssa. Tällä viikolla vältimme mieheni kanssa työskentelyä tietoisesti, mikä oli yllättävän helppoa kunhan sai mieltään soimaavan äänen ojennukseen. Yleensä olemme aikamoisia aktiivimatkailijoita mutta tällä reissulla en juurikaan edes poistunut hotellialueelta. Joskus reissujen jälkeen on entistä väsyneempi mutta nyt akut olivat latautuneet. Näinkin voi siis lomailla!

Aloitin syksyn Pro Bono -caseni Miikan kanssa. Miika on 34-vuotias 4 lapsen isä Seinäjoelta. Hän lupautui kertomaan omasta matkastaan uracoachingin parissa lukijoilleni. Lähde sinäkin matkalle mukaan ja lue Miikan matkasta mielekkääseen työhön! Nyt Miika on parhaillaan toisella matkalla toteuttamassa yhtä pitkäaikaista unelmaansa. Hän lähti Israeliin vapaaehtoistyöntekijäksi. Tämä kokemus on varmasti myös avartava ja kuulemme varmasti hänen saamistaan oivalluksista seuraavassa "matkaraportissa".

Millaiselle matkalle sinun tarvitsisi lähteä?

Energiaa pimeneviin päiviin,

Kati

Kun ei ole enää vaihtoehtoja

Perjantai 26.8.2011 klo 17:56 - Kati

Tällä viikolla tuli eteeni jälleen ilahduttava asiakastilanne: Asiakas kuvasi, että hän tietää mitä hänen tulee työkseen tehdä siitä, että hänellä ei ole enää vaihtoehtoja. Mitä ajatuksia lause sinulle tuottaa?

Uracoachingissa tiedän saavuttaneemme ratkaisevan käännekohdan  kun ihminen kyseenalaistamisistaan, epäröinneistään ja tulevaisuuden pelosta huolimatta kokee vahvasti, että oikea suunta on hahmottumassa. Ei ole enää muita vaihtoehtoja kuin edetä. Määrätietoisesti siihen suuntaan mikä tuntuu todella oikealta. Huolimatta siitä ettei tiedä mitä tälle polulle astuminen tuo tullessaan. Se vetää puoleensa magneetin lailla, väistäminen ei ole enää mahdollista.

Maailmamme on pullollaan vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen paljous innostaa ja hämmentää samanaikaisesti. Mistä minä tiedän mikä on minulle oikea polku kun vaihtoehtoja on loputtomasti? Mistä kukaan tietää? Pitää vain seurata sydämensä ääntä.

Entä jos sinulla ei olisi enää vaihtoehtoja. Mitä mieluiten tekisit?

Ihanaa viikonloppua!

Kati

PS. Olen 30.8. haastateltavana Huomenta Suomessa klo 7.39 aiheena uracoaching. Ole kuulolla :-)

Tilinpäätöksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia

Keskiviikko 10.8.2011 klo 16:32 - Kati

Hei vaan pitkän kesätauon jälkeen!

Tuntuu, että olen haahuillut kesällä tehden enemmän tai vähemmän tärkeitä asioita. Tai noh, oikeastaan kaikki, mitä olen kesällä tehnyt on ollut tärkeää. Olenhan ladannut akkuja oikein olan takaa! Olin jopa niin levännyt, että työn aloittaminen tuntui aivan ihanalta! 

Päästäkseni takaisin "kartalle"  päätin aloittaa työni visoinnilla ja toiminnan suunnittelulla. Analysoin miten edellinen vuoteni oli mennyt (yritykseni tilikausi päättyi toukokuussa), mikä toiminnoissani oli onnistunutta ja mikä vähemmän tehokasta, ja pohdin mitä tavoitteita asettaisin tulevalle toimintakaudelle.

Olin suhteellisen tyytyväinen tuloksiini mutta totesin tarvitsevani kosolti keskittymistä, jotta myös kunnianhimoisimmat tavoitteeni toteutuisivat. Olen luonteeltani sellainen, että uuden aloittaminen ja kaikki luovat hankkeet ovat erityisen kiinnostavia. Haasteena on energiani keskittäminen ja aloitettujen hankkeiden kurinalainen loppuunsaattaminen. Lienevät monelle muullekin haastellisia aiheita, tiedän etten ole yksin :-)

Luovan yrittäjäystäväni Annan inspiroimana päätin tehdä itselleni perinteisen tavoitelistan sijaan tavoitepuun, jonka jokaiselle lehdelle laitan asian, johon tulevan vuoden aikana keskityn. Puun keskiössä on kokonaistavoite, joita oksilla olevat lehdet palvelevat. Puun runkona on sanoja, jotka auttavat minua keskittymään, ja jotka toimivat myös arvoinani toimintaani ohjaamassa. Mukaan liitin muutaman kuvan, jotka pitävät yllä positiivista uskoa tulevaan, jotta muistan miksi töitäni teen. Konkretiaa tuo 90-päivän toimintasuunnitelma, jonka päivitän aina tarpeen tullen.

Taulu on näkyvällä paikalla toimistossani ja aina aamuisin vietän tovin jos toisenkin sen parissa, ja kirjaan itselleni kolme keskeistä asiaa, joihin päivän aikana keskityn, jotta saan tavoitepuuni oksat kasvamaan kohisten. Tuntuu toimivan! 

Miten sinä valmistaudut tulevaan syksyyn? Mihin keskityt? Entä mitä tuloksia haluat saada aikaan? Tee oma tavoitepuusi, ja nauti sen tuottamista hedelmistä!

Kati

PS. Tulen mielelläni myös coachaamaan sinua tai kollegaasi tavoitteen asetannalle tulevalle syksylle. Lue lisää uutisista tai laita viestiä :-) 

Mikä minusta tulee isona?

Torstai 19.5.2011 klo 21:18 - Kati

Aina jonkun valmistuessa tai väitellessä tulee mieleen oma opintojeni polku tähän päivään. Mistä ihmeestä sitä tietää, mikä minusta isona tulee? Itsekin tuskailin saman kysymyksen kanssa pitkään. Tuntuu, että löysin oman polkuni tai edes sen pään vasta yli kolmekymppisenä kun olin kokenut maailmaa eri kolkilta, elämää eri rooleissa ja työpaikkoja toisensa perään. Enkä kenties vieläkään ole perillä vaikka juuri nyt siltä tuntuu. Mutta murusia nykyisyydestä oli jo havaittavissa lapsena, kouluaikana ja kiinnostuksen kohteideni parista.

 

Haluatko lähteä tutkimusmatkalle? Alla on Maailman on runsaudensarvi –harjoitus, jonka minä tein pohtiessani omaa uraani Firework Career Coaching- valmennuksessa Englannissa kolme vuotta sitten. Käsin tekemäni raapustus on edelleen seinälläni ja yhtenä lauseena siinä lukee: Johdan kansainvälistä uravalmentajien verkostoa. Vielä en ole tavoitteeni suhteen perillä mutta suunta on vahva J Hassua on, että tuolloin idea kuulosti hullulta. Nyt kolme vuotta sen jälkeen jopa todennäköiseltä. Tee sinäkin vaikka huviksesi tämä harjoitus ja katso mitä hulluja tai jopa järkeviä ideoita sinä saat tulevaisuuden suunnallesi.

 

Samaisessa seinälläni olevassa lapussa lukee myös: "Tarjoamme uracoaching-palveluita kaikille sitä haluaville."  Yhtenä tuotoksena tästä ideasta on Mindwindin virtuaalicoaching-palvelu, johon olen koonnut kymmeniä muita urasuuntaa selkeyttäviä harjoituksia omatoimiharjoittelua varten. Hinnaltaan palvelu on tarjouksena alk. 90€/3kk ja voit tilata sen mailaamalla minulle. Laitan sinulle tunnukset tai lahjakortin paluupostissa. Virtuaalicoach on hyvä lahjaidea valmistuvalle tai urasuuntaansa pohtivalle ystävällesi!

 

Enjoy!

 

Kati

---

 

Maailma on runsaudensarvi

 

Vaihe 1: Elämän nautinnot

Jaa elämäsi kolmeen jaksoon: lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen. Kirjoita kunkin elämänvaiheen kohdalle muistiin kaikki, minkä tekemisestä olet nauttinut. Hae kustakin vaiheesta vähintään kolme tällaista toimintaa – mitä useampia muistat, sen parempi.

 

Vaihe 2: Innostavat toiminnat

Valitse kustakin ikävaiheesta yksi toiminta, joka edelleen innostaa sinua ja kirjaa mistä pidit eniten mainitsemassasi toiminnassa. Jos siis valitsemasi toiminta oli esimerkiksi ”retkeily”, saattaisit kirjoittaa esimerkiksi ”vapaus” tai ”hauskanpito muiden kanssa ulkoilmassa”.

 

Vaihe 3: Teemat

Kirjaa sitten muutamia teemoja siitä, mistä pidit kyseisessä toiminnassa ja kirjoita nämä muistiin. Edelliseen retkeilyesimerkkiin liittyen teemoja voisivat olla vaikkapa ”vapaus” tai ”riippumattomuus”.

 

Vaihe 4: Loistava urani

Päästä nyt mielikuvituksesi lentoon! Kuvittele, että olet koko tähänastisen elämäsi keskittynyt tekemään sitä, mitä rakastat, ja olet sillä tavoin rakentanut suurenmoisen uran. Olet ammattialasi huipulla. Pidä hauskaa ja kirjoittaessasi!

Retkeilyesimerkissämme olemme muuntaneet kiinnostuksen ammatiksi, jossa olemme saaneet olla vapaita, riippumattomia ja erittäin menestyksekkäitä.  Voimme kirjoittaa esimerkiksi: ”Olen maailmanlaajuisen seikkailijaryhmän johtaja, joka tekee säännöllisesti tutkimusmatkoja eri maihin ja johtaa muita syrjäisiin paikkoihin”.

 

Vaihe 5: Viisi vuotta myöhemmin

Siirry loistavassa urakuvitelmassasi viisi vuotta eteenpäin tulevaisuuteen, ja kuvittele, mihin menestys on vienyt sinut. Retkeilyesimerkissämme saattaisimme kirjoittaa ”Työskentelen matkailualan huippuyrityksessä, puhun useita kieliä ja kirjoitan seikkailumatkaoppaan”.

 

Vaihe 6: Toiset viisi vuotta myöhemmin

Maailma on runsaudensarvesi. Kuvittele, että olet huikean menestynyt siinä, mitä teet. Millaista elämäsi sitten on ja mitä olet saavuttanut? Kirjoita ideasi niin yksityiskohtaisesti kuin mahdollista. Retkeilijämme/seikkailumatkaoppaamme saattaisi kääntää uraansa uuteen suuntaan. Ehkä hän nyt kirjoittaa: ”Minulla on oma seikkailumatkatoimisto, jolla on toimistot Helsingissä ja Nepalissa. Olen pystyttänyt jännittävän seikkailumatkasivuston, joka kokoaa yhteen ihmisiä joka puolelta maailmaa, ja joka toimii aktiivisesti kestävän kehityksen parissa. Palveluksessani on 20 henkilöä. Olen menestynyt ja onnellinen. Tuotan hyvää itselleni ja yhteiskunnalle.”

 

Vaihe 7

Tee sama harjoitus kahden muun löytämäsi toiminnan suhteen. Näiden harjoitusten jälkeen tarkastele missä määrin jo nyt teet aitojen kiinnostustesi kohteiden mukaista työtä. Onko kenties aika vaihtaa suuntaa? Saitko uusia ideoita tulevaisuutesi suhteen? Mitä muita havaintoja teit?

Pysähtymisen hetkiä

Perjantai 22.4.2011 - Kati

Joskus eteen tulee pysähtymisen hetki. Hetki jolloin joku asia, tapahtuma tai tunne pysäyttää hetkeksi kaiken muun. Tällaisen pysähtymisen jälkeen mikään ei ole enää aivan ennallaan.

Rakas vaarini kuoli eilen pitkän sairaalassa olon jälkeen. Järkeni takoo tyytyväisyyttä siitä, että hän ei joutunut kauempaa kärsimään, toisaalta pieni tyttö minussa olisi halunnut vielä pitää vaarinsa.Toivon, että vaarini koki eläneensä hyvän elämän. Elämän, joka antoi paljon ja johon hän olisi ollut tyytyväinen. Viimeinen vaarilta kuulemani ajatus oli: "Pitäkää toisistanne huolta ja eläkää sovussa". Viisaita sanoja, joita kannan varmasti mukanani.

 Vaaria kunnioittaakseni haluan jakaa toisen hetken, joka sai minut hieman aikaa sitten pysähtymään. Minulla oli kunnia kuulla Jukka Perkon koskettavaa sovitusta tunnetusta Maan korvessa -virrestä osana tarinaa, joka kertoi muusikon  kasvusta ja kehityksestä. Uskon, että vaari olisi myös pysähtynyt nauttimaan tästä esityksestä. Huumormiehenä ja pilke silmäkulmassa vaari olisi varmasti sanonut: "Tässä on jotain herkkää..."

 Rakkaudella vaarille,

 Kati

Vitsa sulle, palkka mulle

Torstai 21.4.2011 - Kati

Viime sunnuntaina ovellamme kävi ahkeria virpojia. "Vitsa sulle, palkka mulle" -lausetta kuunneltuani useaan otteeseen ryhdyin miettimään työn ja ansainnan yhteyttä. Vertauskuvallisesti: Entä jos meidän ei tarvitsisikaan vääntää vitsasta asiaa vaan vaalisimme pulppuilevia tulonlähteitä? 

 

Taloudellinen riippumattomuus herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Moni meistä työskentelee rahoittaaksemme päivittäisen elantomme. Harvalla on taloudellista vapautta tehdä sitä mille sydän laulaa. Entä jos olisikin mahdollista rahoittaa eläminen jollain muulla kuin puuduttavalla palkkatyöllä? Ja millä mielekkäällä sitten täyttäisit elämäsi?

 

Yllätyksekseni useassa uracoaching-casessa puhutaan todella vähän rahasta. Mielekkyyden etsinnässä rahan merkitys on välineellinen. Rahaa pitää olla riittävästi, jotta pystyy turvaamaan itselleen tärkeän elämän. Rahan maksimointia harva ajaa takaa. Raha on monelle kuitenkin menestyksen mitta ja väline hyvään elämään. Mutta useammille se luo tarpeettomia ahdistuksen tunteita, ja rajoitteita sille mikä on tärkeintä. Entä jos loisit tietoisesti sellaisen omavaraisen tilanteen, missä omaisuutesi tuottaa mahdollisuuden keskittyä siihen mitä todella haluat tehdä?

 

Onneksemme ihminen on oppiva eläin.  Rahaa voi oppia käsittelemään niin, että se tuottaa muutakin kun ahdistuksen tunteita. Sinun ei tarvitse olla rahoitusalan ammattilainen oppiaksesi hallitsemaan omaa talouttasi. Ainoa mitä todella tarvitset on päätös ryhtyä oman elämäsi ohjailijaksi ja kukkarosi todelliseksi herraksi.  Jos haluat pohtia, mitä tämä sinun kohdallasi tarkoittaa niin suosittelen tutustumaan esimerkiksi varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmen ajatuksiin, taikka kirjaan Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulisi tietää sijoittamisesta.  Ja nämä vinkit soveltuvat aivan yhtä hyvin myös miehille :-)

 

Rikkaita ajatuksia pääsiäiseesi toivottaen,

 

Kati

Menestystarinoita metsästämässä

Tiistai 5.4.2011 - Kati

Yksi unelmani on lähellä toteutumistaan. Minusta tulee kirjailija! Tein juuri sopimuksen WSOYpron kanssa; kirjoitan uracoachingiin liittyvän kirjan yhdessä Maria Carlssonin kanssa. Työnimeltään kirja on ”Merkityksellisen uran luominen – käytännön opas” eli tarkoituksena on saada aikaan teos, joka antaa konkreettisia urakehitystyökaluja henkilöille, joilla on halu vaikuttaa omaan työhönsä ja päättää siitä, millaista työelämää rakennamme nyt ja tulevaisuudessa. Kirjan on tarkoitus ilmestyä vuoden 2012 alussa.

 Kirjaprojekti hirvittää hieman, homma tuntuu varsin suurelta ja samalla erittäin mielenkiintoiselta. Kirjailijakeltanokkana olen onnellinen mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä kirjoittamisen ammattilaisten kanssa. Maria on kirjoittanut suositun Esimies ja coaching -kirjan (joka on must jokaisen esimehen ja johtamisen kehittäjän kaapissa!) ja kustannustoimittajamme ote on varsin jämäkkä. Olen siis hyvässä seurassa!

 Etsimme kirjaan haastateltavaksi henkilöitä, jotka ovat menestyneet elämässään omilla mittareillaan. Ihmisiä, jotka ovat tehneet poikkeuksellisia uraratkaisuita, sekä ihmisiä, jotka ovat ponnistaneet vaikeuksien kautta voittoon. Kirjan perususkomuksena on, että jokaisella ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan urakehitykseensä kuin he uskovatkaan. Menestyksen mittarina on oma onnellisuus. Jos siis tiedät omilla mittareillaan menestyneen tai muuten vain rohkeita uraratkaisuita tehneen henkilön lähipiiristäsi tai olet kiinnostunut kuulemaan jonkun kiinnostavan henkilön tarinan, anna vinkki minulle! Toivon saavani mahdollisimman monta hyvää ja mielenkiintoista tarinaehdotusta perusteluineen 30.4. mennessä. Laita mailia osoitteeseen kati.jarvinen@mindwind.eu ja kerro keitä meidän kannattaisi haastatella ja miksi heidän tarinansa on sinusta erityisen kiinnostava.

Olen vahvasti sitä mieltä, että uracoachingia pitäisi olla muodossa tai toisessa tarjolla kaikille uravaihtoehtoja tai -suuntaa pohtiville ihmisille. Elämä on päämäärättömään haahuiluun ja jatkuvaan epämukavuusalueella työskentelyyn liian lyhyt. Kysymys on myös yhteiskunnallisesti tärkeä väestön ikääntyessä ja yhä useamman nuoren tippuessa pois työelämästä. Minulla on ollut ilo ja kunnia coachata lukuisia ihmisiä kohti itsensä näköistä uraa ja onnellista elämää. Nyt toivon, että kirjan välityksellä yhä useampi ihminen saa inspiraatiota sekä käytännönläheistä rohkeutta kirkastaa ja toteuttaa unelmansa. Auta minua toteuttamaan tämä tavoite antamalla vinkki haastateltavista, joiden tarinoista muutkin rohkaistuvat.

Aurinkoiset kiitokset jo etukäteen :-)

 Kati

 PS. Mikäli tiedät henkilön, joka voisi hyötyä uracoachingista, anna hänelle vinkki. Yksin on turha tuskailla kun apuakin on tarjolla! Jos ystäväsi sinun suosittelemana osallistuu uracoaching-prosessiin, saat kiitoksena uunituoreen kirjani heti sen ilmestyttyä :-)

Merkityksellisistä ihmisistä

Tiistai 18.1.2011 - Kati

Se millaisilla ihmisillä ympäröimme itsemme vaikuttaa merkittävästi onnellisuuteemme. Ihmissuhteemme paitsi tuovat meille sosiaalista mielihyvää myös muokkaavat odotuksiamme, halujamme ja tavoitteitamme. Me kaikki rakennamme tulevaisuuttamme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ei siis ole lainkaan samantekevää keitä ympärilläsi on.

Gallupin tekemän laajan tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin ja sitoutumisen suurin ennustaja ei ole se mitä ihmiset tekevät vaan kenen kanssa. Tutkijat ovat huomanneet, että jopa pienetkin positiiviset muutokset sosiaalisessa yhteenkuuluvuuden tunteessa johtavat suuriin muutoksiin tuottavuudessa. Katso lisää tutkimuksesta kirjasta Wellbeing - The Five Essential Elements.

Olen pitkään tietoisesti etsinyt ympärilleni ihmisiä joiden visio inspiroi minua, joita arvostan ammattilaisina sekä joiden kanssa on ilo työskennellä. Olen tavannut useita yrityksiä, yhteisöjä ja yksilöitä joiden kanssa olen sparrannut ajatuksia siitä millaista yhteistyömme voisi parhaimmillaan olla, huomioiden kaikkien osapuolten tarpeet. Viime viikolla asiat loksahtivat kohdalleen sekä järjen, tunteen että intuition tasoilla. Sovin yhteistyöstä coaching-alan uranuurajan, Business Coaching Centerin kanssa. Pääsen nyt työskentelemään valtavan inspiroivassa porukassa kohti innostavaa visiota. Aika näyttää yhteistyömme hedelmät. Sydämeni laulaa ilosta!

 Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen millaisten ihmisten kanssa aikaamme vietämme. Salli itsellesi lisätä aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka tukevat hyvinvointiasi sekä kasvuasi ihmisenä ja joiden kanssa sinulla on hyvä olla. Mieti myös millaisia sosiaalisia jälkiä sinä jätät perääsi - sinulla on vaikutus useamman ihmisen onnellisuuteen kuin kuvitteletkaan.

 Kati

 PS. Minulla on ollut ilo työskennellä myös Varallisuusvalmennus Oy:n Terhi Majasalmen kanssa. Terhi tekee uraauurtavaa työtä vahvistaakseen ihmisten taloudellisen ja henkilökohtaisen menestyksen edellytyksiä. Suosittelen lämpimästi Terhin Menestysseminaaria 12.3.2011 Wanhassa Satamassa! Katso linkki, ilmoittaudu mukaan ja ympäröi itsesi ihmisillä, joilla voi olla merkittävä vaikutus Sinun tulevaisuuteesi!

Uusi vuosi, uudet kujeet

Perjantai 7.1.2011 - Kati

Uusi vuosi, uudet kujeet. Onko aika aloittaa jotain uutta? Vai kenties pitäytyä vanhassa?

 Perheemme on ollut "poikkeustilassa" jo parisen viikkoa: antoisan tiiviitä hetkiä sukulaisten ja ystävien kanssa pyhinä, pyhien välillä töitä ja lastenhoitoa. Kun päiväkoti on kiinni 2,5 viikkoa niin työssäkäyvät vanhemmat saavat venyttää luovuuttaan tärkeiden asioiden yhdistelemisessä. Ajattelen, että on ihanaa päästä taas "normaalirutiineista" kiinni ensi viikolla. Mutta toisaalta: kannattaako? On ollut hyvä hetki pohtia mitä tuloksia, niin hyviä kuin huonojakin, olen rutiineillani saanut aikaan viime vuonna. Entä millaista elämää ja millaisia tuloksia haluan luoda tulevana vuotena? Entä sen jälkeen?

 "Few things are as foolish as hoping old behaviours will somehow present new results" korostaa Robin Sharma kirjassaan “The leader who had no title”. Pienillä päivittäisillä muutoksilla ajatuksissa ja toimintatavoissa saa vähitellen aikaan haluamiaan tuloksia. Päivittäisen toiminnan valjastaminen kohti pitkän tähtäimen hyötyä kannattaa. Jokaisessa hetkessä on valinnan mahdollisuus; kehitys, taantuminen tai paikallaan polkeminen. Millaisia tapoja valita sinulla on, ja olisiko näissä tarkastelun paikka?

Minä aion tänä vuonna keskittyä kurinalaisuuteen, joka kuulostaa itse asiassa aika ikävältä näin positiivisia kokemuksia ja mielihyvää hakevana ihmisenä J Mutta kurinalaisuus merkitsee minulle tietoista pyrkimystä kohti tavoitteitani; haluan toimia kurinalaisesti. Punnitsen päivittäin ja pienissä hetkissä, johdattavatko esimerkiksi mielitekoni tai mukavuudenhaluni hetkillä tekemäni valinnat minua lähemmäs tavoitteitani, ja teen hyvistä valinnoista itselleni rutiinin. Kurinalaisuus merkitsee minulle myös sitä, että minä hallitsen omaa aikaani, eivät muut. Minä asetan itselleni aikataulut, joiden puitteissa ja ansiosta tärkeimmät asiat toteutuvat. Varjelen kurinalaisesti sitä, että luon itselleni mahdollisuuksia elää hyvää elämää.

 Uusista aluista kehkeytyy uusia rutiineja joten toivon sinulle antoisaa vuotta 2011! Siitä tulee sellainen, kun otat tavaksesi tehdä jokaisesta päivästä edellistä paremman.

 Kati

 PS. Vastaa uracoaching-kyselyyni ja voit voittaa 5 kerran uracoachingin taikka Wellbeing: The Five Essential Elements -kirjan! Ilahdutathan tällä mahdollisuudella myös ystäviäsi J

PPS. Katso Robin Sharman inspiroiva video alta. Lisää aineistoa Robinilta löydät osoitteesta http://www.theleaderwhohadnotitle.com/.

 

 

 

Niin hyvin kuin mahdollista

Tiistai 14.12.2010 - Kati

Terveisiä Thaimaan lämmöstä!

Noh, onhan siitä jo yli viikko kun palasimme Koh Lantalta mutta lämpö tuntuu mielen iholla edelleen.

Vetelehdimme saarella kaksi viikkoa nauttien jokaisesta kiireettömästä hetkestä. En voinut kuitenkaan olla tarkkailematta sitä miten paikalliset työtään tekivät. Keskustelimme myös paikallisten kanssa heidän elämästään kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Pääsääntöisesti he tuntuivat olevan todella kiitollisia kaikista turisteista, jotka mahdollistavat heidän elantonsa. Ilo ei paikoin tuntunut kuitenkaan täysin vilpittömältä - suru siinsi joidenkin silmistä. Hotellimme vastaava kertoi eräällä automatkalla tekevänsä yli kymmentuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa. Jos lomaa olisi, hän lähtisi Krabille, joka on lyhyen ajomatkan päässä. Hänellä ei ollut juurikaan aikaa tavata perhettään. Hän oli kiireinen pitäessään muiden perheitä tyytyväisinä.

 Pitkät työpäivät pitivät sisällään erinomaista palvelua ja iloisia hetkiä mutta myös välinpitämättömyyttä ja silkkaa laiskuutta. Pohdin usein, mitä he itse ajattelevat työnteostaan. Miten olisi mahdollista muuttaa heidän työkulttuuriaan siten, että hyvin tehdystä työstä palkitaan ja että työpaikalla vetelehtimisestä ei kenenkään kannata maksaa? Ja että perheillä olisi mahdollisuus olla yhdessä. Toisaalta, erilaisia kulttuureitahan pitänee arvostaa sellaisenaan ja edellä mainituissa asioissa on varmasti meilläkin tekemistä.

Entä jos jokainen tekisimme sen työn mitä kulloinkin teemme niin hyvin kuin mahdollista? Ja pitäisimme omalta osaltamme huolta siitä, että tärkeimmälle jää aikaa; perheelle, ystäville, hyvinvoinnille. Sen lisäksi, että aikaansaava työ palkitsee tekijäänsä, nostaa se myös pitkän tähtäimen markkina-arvoa. Uusia haasteita pohtiville korostankin, että parasta mitä voi tehdä on tehdä se mitä kulloinkin tekee niin hyvin kuin mahdollista, pyrkiessä sinnikkäästi kohti uusia tavoitteita. Täytä aikasi aikaansaannoksilla ja mielekkäillä asioilla. Ja joskus kannattaa nauttia ihan vaan joutenolosta, jotta näkee asiat selkeämmin. Meillä on onneksemme tähän kaikkeen mahdollisuus.

Oikein ihanaa ja rauhallista Joulua! Toivon, että tulevan vuoden aikana tunnet eläväsi täysillä!

 Kati

 

PS. Hyvä ruoka on intohimoni ja onnekseni juuri hotellimme lähellä oli korkeatasoinen kokkikoulu, missä pääsin valmistamaan herkkuani Panang Currya alusta lähtien. Katso Time for Lime ja testaa sinäkin sivuilla olevia ohjeita! Tältä se valmiina voisi näyttää, nam! :-)

Löydä oma äänesi

Lauantai 6.11.2010 - Kati

Olimme mieheni kanssa viettämässä harvinaista laatuaikaa kahden ja päädyimme Lahden Sibelius-taloon Anna Erikssonin koskettavaan konserttiin. En koskaan ole ollut kummempi Anna-fani mutta kokemus oli lähes tajuntaa räjäyttävä. Uskomaton nainen, uskomaton ääni ja upea aineisto esitettynä akustiikaltaan huhun mukaan yhdessä maailman parhaista saleista eivät todellakaan jättäneet kylmäksi.

Monella meistä on halu löytää oman äänemme, oma tarkoituksemme. Haluamme ilmaista itseämme ja tulla tavalla tai toisella kuulluiksi. Mutta ilmaisuvoimasi on ponneton ilman merkitystä; se jää heikoksi ääneksi, jota kukaan ei kuule. Jokainen meistä on uniikki yhdistelmä elämänkokemusta, lahjakkuutta ja osaamista. Tämän yhdistelmän ytimestä voi löytää oman ainutlaatuisen äänensä, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Merkityksesi piilee sisimmässäsi. Kuuntele siis mitä sisäinen äänesi kertoo ja luota siihen.

Anna Eriksson on löytänyt oman äänensä kaipuusta sekä suomalaisesta melankoliasta, ja on pukenut sen vahvaan, kauniiseen ilmaisumuotoon. Hän on hyödyntänyt lahjakkuutensa lapsesta lähtien ja rakentanut määrätietoisesti uraansa kansainvälisenä artistina. Ei ole muuten varmaan ollut helppoa, mutta kenties hyvin tyydyttävää.

Biografiassaan Anna kuvaa kasvuaan muusikoksi seuraavasti: "Vietin lapsuudessani vuosia ulkomailla. Ikuinen ikävöiminen on tuttu tunne minulle ja se on vaikuttanut elämääni ja lauluihini. Missä tahansa olin, aina oli ikävä jonnekin muualle. Tunsin itseni aina ulkopuoliseksi. Musiikki on lapsesta lähtien ollut tärkeä osa elämääni. Isä ja äiti ovat vauva-ajoista lähtien soittaneet ja laulaneet iltalaulut lastenhuoneessa veljelleni ja minulle. Iltarituaali oli meistä erityisen hauskaa ja mieleistä myös vanhemmilleni, koska esitykset saattoivat jatkua senkin jälkeen, kun yleisö oli jo unessa. Ensimmäinen ja todella vaikuttavin musiikillinen muistoni liittyy lomamatkaamme Mombasaan, Keniaan. Istun rannalla siemaillen ihanaa mehua kookospähkinän puolikkaasta. Kuuntelen Abbaa uudet Walkmanit korvillani. Olen NIIN onnellinen. Agnetan ja Fridan äänet soivat sisälläni ja saavat minut tuntemaan itseni vahvaksi ja itsevarmaksi, muutenkin joksikin muuksi kuin olen. Ja herran tähden, minähän olin silloin viisivuotias!! Kaikkien niiden asioiden joukossa jotka inspiroivat minua ja tekevät onnelliseksi, yksi tärkeimmistä on musiikki. Voisi sanoa, että kaikki haaveeni ja muistoni on nuotein viivoille kirjoitettu."

Mikä on sellaista, johon sinä olet jo lapsena saanut kosketuksen? Mitä taitoja, näkökulmia, asioita olet jo pienestä pitäen harjoitellut? Mikä on lapsena saanut sinut tuntemaan olevasi todella elossa? Mikä sinua inspiroi ja mihin keskittyminen tuo sinulle onnen tunteita? Kun löydät sellaisen tunteen, joka inspiroi ja rakennat tulevaisuuttasi tavalla tai toisella sellaisen asian ja elämänkokemuksesi päälle, olet lähempänä oman äänesi löytymistä. Äänen, jolla on itsessään tarve tulla ilmaistuksi, ja jota kuunnellaan.

 Katso linkistä Annan video http://www.youtube.com/watch?v=la0x_xeb_XM, nauti ja virittäydy viikonlopun tunnelmaan :-)

 Kati

 PS. Kävimme paluumatkalla Lahdesta Vääksyn Majakkapaviljongissa http://www.majakkapaviljonki.fi/index.php?res_h=1067&res_w=1707 syömässä jälleen herkullisia kanansiipiä. Myönnetään, juuri oikeanlaiset siivet ovat jostain syystä muotoutuneet meille harrastukseksi. Ei ehkä maailman terveelllisintä mutta älyttömän hyvää :-) Ja paikka oli mitä kaunein!

Miksi pitäisi pärjätä yksin?

Lauantai 9.10.2010 - Kati

Olin viikonloppuna rakkaiden anoppini ja appiukkoni luona tekemässä DVD:itä vanhoista 50-luvun kaitafilmeistä. Nauhoitimme vaarin kertomuksia filmien päälle. Elävistä kuvista tuli vieläkin elävämpiä, tarinat värittivät taustoja ja tapahtumia. Tuntui hienolta nähdä oma perhe osana suvun jatkumoa – yhteenkuuluvuuden tunne tiivistyi.

Olemme kaikki osia sukupolvien ketjussa. Yksilöitä ja yksilöllisiä ja samalla osia kokonaisuudesta. Nykyään puhutaan paljon siitä ettei meillä ole sellaisia turvaverkkoja kuin ennen. Ei ole mummoja tai kummeja lähimaillakaan, ystävilläkään ei ole aikaa. Joudumme pärjäämään yksin taakkoinemme. Mutta kuinka monelle meistä tämä on tietoinen valinta? Onko mahdollista, että avun pyytäminen on vaikeaa koska meillä on sisäänrakennettuna sodanjälkeinen tarve selvitä, pärjätä yksin? Toisaalta, emme halua olla vaivoiksi tai olla hankalia millään tavalla - kaikilla on niin kova kiire. On itsestään selvää, että me kyllä autamme läheisiämme tarvittaessa, ja oletamme muidenkin tietävän sen mutta emme ehkä tee mitään osoittaaksemme sitä. Avun pyytämisen, ja siksi myös antamisen, rima lienee turhankin korkealla.    

Suurta kohua aiheuttaneen TV2:sen Homoillan jälkimainingeissa pohdin, mitä lähimmäisen auttaminen meille henkilökohtaisesti tarkoittaa. Mitä on tapahtunut ajatukselle ”kohtele muita kuten haluaisit itseäsikin kohdeltavan”? Jotta voisimme kohdella muita kuten haluamme itseämme kohdeltavan, meidän täytyy ensin tunnistaa ja hyväksyä se miten tarvitsemme itseämme kohdeltavan. On hyvin inhimillistä tarvita hyväksyntää ja yhteenkuuluvuuden tunnetta huolimatta siitä millaisia olemme. Parasta mitä voimme muille antaa on hyväksyntää, pyyteetöntä rakkauttamme ja apua silloin kun sitä tarvitaan. Ja kun antaa niin saa. Pienillä arjen teoilla osoitamme suuria tunteita ja saamme sen mukaista vastakaikua.

Legendan mukaan Sibelius sanoi vaimolleen tämän tiedustellessa mahdollista paluuaikaa huvituksista: "Rakkaani, olen säveltäjä, en ennustaja". Niinpä. Meistä kukaan ei osaa tulkita toisten ajatuksia ja harva osaa tunnistaa toisten tarpeita ennalta. Missä asioissa sinä haluat, tarvitset tulla kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi ja miten voisit olla sen ilmaisemisessa selkeämpi? Mitä sinä voisit läheisillesi antaa jotta omatkin tarpeesi täyttyvät? Vedetään yhtä köyttä sukupolvien ketjussa. Uskalla olla läheinen J

PPS. Tiedätkö ketään joka haluaisi lisätä omia uracoaching-taitojaan tai kouluttautua uracoachiksi? Kiinnostuneita voivat olla esimerkiksi yrityksesi HRD-henkilöt, esimiehet joilla on aito kiinnostus edistää alaistensa urakehitystä tai kuka vaan, joka miettii coachingia mahdollisena uranaan. Uusi valmennus alkaa tammikuussa. Katso lisää tästä, vinkkaa kaverille tai ilmoittaudu itse J

Uuteen perspektiiviin

Maanantai 4.10.2010 - Kati

Olin viikko sitten amerikkalaisen enneagrammiguru Ginger Lapid-Bogdan viisipäiväisessä coaching-valmennuksessa. Kurssi oli erittäin antoisa niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin. Sain ilon tutustua uusiin kollegoihin. Erityisen mieluisa oli uusi belgialainen tuttavuus, jonka kanssa koimme sielujen sympatiaa. Sain ilokseni mahdollisuuden näyttää hänelle palasen kauneinta Suomea, Helsingin edustan saariston mereltä käsin.Ystäväni näki iltaisella veneretkellämme asioita, jotka ovat meille suomalaisille tavanomaisia, itsestäänselvyyksiä. Oli antoisaa nähdä omaa maailmaani hänen arvostavin silmin.

"Reframing" tai suomalaisittain asioiden uuteen perspektiiviin asettaminen, pohditutti minua kurssimme jälkeen. "Reframing" -käsitteeseen liittyy jonkun asian (kokemuksen, tarinan, tapahtuman) merkityksen tietoinen muuttaminen muuttamalla kuvaa, kehystä tai perspektiiviä.

Kuinka usein katselemmekaan maailmaa vain tietystä näkökulmasta, omista näkemisemme raameista tiukasti kiinni pitäen? Kuka on kertonut, että tarinamme onkaan totta? Ja jos vaikka olisikin, kuka sanoo, että tarinan muut esiintyjät kokevat asian samoin kuin sinä? Mikä heille on totta? Entä mikä meillä jää näkemättä kun rajaamme tahtoen tai tahtomattamme näköalaamme yrittäessämme keskittyä esimerkiksi "oleelliseen"?

Katselin erään asiakkaani kanssa syksyisessä puistossa kaunista, vinoon kasvanutta puuta, joka oli kallellaan komeiden, suorien ja vahvojen puiden keskellä. Puun lehdet olivat väärästä rungosta huolimatta yhtä kauniita kuin muidenkin puiden. Puu tuotti varmasti yhtä paljon, ellei jopa enemmän iloa ympäristölleen kuin muut puut. Puun juuret olivat vahvat ja sinnikkäät; se pitää vahvoilla juurillaan myös muita puita pystyssä ja täyttää siten tarkoituksensa. Asiakkaani sai tästä metaforasta hyödyllisiä oivalluksia siihen, miten hän näkee itsensä työyhteisössä ja mikä onkaan hänen varsinainen tehtävänsä - vain tarkastelemalla kaunista puuta eri perspektiiveistä.

Mikä on sellainen asia, jota sinun kannattaa tarkastella uudessa valossa? Valitse sellainen asia, tilanne tai tapahtuma, joka pohdituttaa sinua ja etsit siihen ratkaisua. Ajattele olevasi tiedonkeruumatkalla ja ota vastaan kaikki, hullultakin tuntuvat, asiat hyödyllisinä ratkaisun murusina. Pohdi sitten, miltä asia näyttäisi, jos antaisit asialle täysin uuden merkityksen? Entä jos sijoittaisit sen toiseen aikaan ja paikkaan, uuteen ympäristöön? Entä jos suurentelisit sitä enemmän ja enemmän, laajentaisit kokemuksen kehää? Tai pienentäisit sitä mielessäsi mitättömän kokoiseksi, yksityiskohtaiseksi, merkityksettömäksi? Katsele asiaa etäältä, tarkastele helikopteriperspektiivistä.Entä mitä merkitystä sillä on; sinulle, ympäristöllesi, maailmankaikkeudelle?

Hulluako ja hyödytöntä? Vai helpottavaa ja mahdollisuuksia avaavaa? Valitse itse :-)

Uusia näkökulmia ja rohkeutta hyppyyn,

Kati

Elämän tarkoitus on tarkoitus

Keskiviikko 8.9.2010 - Kati

Olen pienestä pitäen miettinyt, mikä on elämän tarkoitus. Miksi me olemme täällä ja mitä virkaa minulla tässä kokonaisuudessa on? Taidan itse olla hyvä esimerkki siitä, että se mikä nuoresta asti kiinnostaa, ohjaa omaa uraa jollain tasolla. Eli ehkä juuri näiden kysymysten ansiosta olen itse päätynyt coachiksi - monen mutkan kautta.

"Elämän tarkoitus on tarkoitus." Lukiessani tämän lauseen köllötellessäni kesälomalla veneen kannella, tunsin riemua ja mielihyvää. Niin yksinkertaista ja niin totta. 

Tänään kohtasin tilanteen, jossa kerroin vaihteeksi omista visioistani, unelmistani. Yleensä työstän näitä kysymyksiä asiakkaiden kanssa. Toki meille coacheillekin tällaiset kysymykset ovat työn tuoma etu, joten vastaaminenkin oli helppoa: Visionani on jättää jälkeeni mahdollisimman monta ihmistä, jotka ovat löytäneet työn ilon ja mielekkyyden, ja jotka edesauttavat mielekkään työkulttuurin syntymistä hyödyttäen muita ihmisiä ja yhteiskuntaa. Tämä on tarkoitukseni.

Kun on tarkoitus, löytyvät myös keinot ja sitä kautta menestys. Ehkä yrittämisen ja erehdyksenkin kautta.

Mihin sinun on tarkoitus elämäsi aikana myötävaikuttaa? Mikä työ on juuri sinun elämäsi arvoinen? Antoisaa tarkoituksen metsästystä :-)

Kati

PS. Kiitos kaikille, jotka ovat kommentoineet blogia ja uusittuja sivujani, jotka ovat osoitteessahttp://www.mindwind.eu/. Olen pyrkinyt huomioimaan palautteet mahdollisuuksien mukaan. Jos et ole vielä antanut palautettasi, niin aikaa tähän on vielä perjantaihin asti, jonka jälkeen arvon tunneälytestin yhdelle onnekkaalle vastaajalle oman kehittymisensä tueksi!

Onnellisuus

Sunnuntai 5.9.2010 - Kati

Eilen vietin pitkää iltaa hyvän ystäväni kanssa ja keskustelimme onnellisuudesta.  Päädyimme jokseenkin siihen, että onni ei ole staattista, vaan tilannesidonnaista, ja että onnen kokemuksia voi olla huolimatta siitä, etteivät onnellisuuden perinteiset mittarit ja menestyksen elementit, kuten kovapalkkainen työ, perhe, asunto, auto, lapset, täyty. Mitä onnellisuus siis oikeastaan on ja miten pyrkiä kohti alati liikkuvaa maalia?

Flow-kokemus kuvaa onnellisuuden tunnetta, sekä työssä että vapaa-ajalla. Sunnuntain Hesarissa Maija Vilkkumaa kuvaa flow-kokemustaan osuvasti: "Ylin, hienoin, nirvanan kaltainen esiintymisolotila olisi sellainen, jossa olisi yhtä aikaa keskipiste ja tarkkailija....Niin, että on vain, katsoo kanssasoittajiaan, katsoo yleisöä, katsoo hikipisaroita, tuntee omat levinneet meikkinsä, tuntee kohonneen pulssin, tietää, että kaikki on niinkuin pitää. Mihinkään ei tarvitse vaikuttaa, mitään ei tarvitse ohjailla, pitää vain antaa asioiden olla. Silloin pelko lähtee, vastuu katoaa, häpeä häviää, ja yhtäkkiä kaikki, aivan kaikki, on mahdollista."

Tai kuten kuuluisa onnellisuuden tutkija, Mihael Csikszentmihalyi (toivottavasti en joudu sanomaan tuota nimeä ääneen lähiaikoina...kirjoittaminenkin kangerteli) kuvaa: "Onnellisuus ei ole jotakin, mikä tapahtuu. Se ei ole seurausta hyvästä onnesta tai sattumasta. Sitä ei voi ostaa rahalla eikä mikään valta voi sitä käskeä. Se ei riipu ulkoisista tapahtumista vaan pikemminkin siitä, miten tulkitsemme ne. Onnellisuus on tila, johon jokaisen ihmisen täytyy yksityisesti valmistautua ja jota hänen täytyy vaalia ja puolustaa. Ihmiset, jotka oppivat kontrolloimaan sisäistä kokemustaan, kykenevät itse päättämään elämänsä laadusta, ja sen lähemmäksi onnellisuutta ei kukaan voi päästä." 

Kaiketi kyse on keskittymisestä tähän hetkeen, eläen tässä ja nyt, kiitollisena niistä asioista, jotka ovat hyvin. Havaiten, aistien, arvostaen.

Niin. Taidanpa mennä tästä koneen ääreltä ottamaan pojat kainalooni, nuuhkin heitä hetken ja nauramme yhdessä.

Miten sinä päätät kokea onnea tänään?

Leppoisaa sunnuntaita,

Kati

Sinnikkyys palkitaan - vai palkitaanko?

Perjantai 27.8.2010 - Kati

Olen kummastellut kun jotkut kuvittelevat toisten menestyksen tulevan helpolla. Ikäänkuin onni tulisi ulkoa, lahjana vastaanottajalleen. Minä en tiedä yhtään menestynyttä ihmistä, joka ei olisi työskennellyt sinnikkäästi tavoitteidensa eteen. He tekevät kulloinkin parhaansa, keskittyvät oleelliseen ja ovat rohkeasti oman polkunsa kulkijoita. Ja mikä tärkeintä, heillä on usein jonkinasteinen tunne siitä, että se mitä he tekevät, on merkityksellistä. He ovat oppineet virheistään ja tarttuneet rohkeasti heille avautuneisiin mahdollisuuksiin. Ja kyllä, he työskentelevät sinnikkäästi - tälläkin hetkellä.

Olen viettänyt tässä muutaman päivän raadollisen rutiiniluonteisissa töissä. Täytyy myöntää, että kyllä puuduttaa. Olen parhaimmillani ideoidessa, visioidessa ja työskennellessäni ihmisten kanssa. Nyt hiljainen työhuone ja rutiinihommat jälleen odottavat - pitäisi jatkaa siitä mihin eilen jäin. Olisipa helppoa keksiä korviketekemistä, englannin termi 'procrastinating' soveltuisi tilanteeseen hyvin. Mutta kun tavoite on kirkkaana mielessä ja motivaatio on korkealla, asettuvat ne vähemmän mukavatkin tehtävät oikeaan kontekstiin. Tiedän, miksi teen tylsiäkin hommia. Keskitynkin siihen, miten saan tehtyä ne mahdollisimman tehokkaasti, jotta saan sen aikaan mitä tarvitsee. Ja sitten ryhdistäydyn, energisoin itseni ja ryhdyn hommiin. Ja palkitsen itseni kun urakka on ohi.

Kaikki yritykset ja onnistumiset ovat joskus alkaneet yhden ihmisen ajatuksesta. Ajatus ei kuitenkaan pelkästään ei riitä vaan tarvitaan lukemattomia tunteja raakaa työtä, että ajatukset ja unelmat toteutuvat. Sinnikkyys palkitaan kun motivaatio tekemiselle tulee sisältäpäin. Muuten sinnikkyys saattaa olla jopa tyhmää muiden tavoitteiden toteuttamista. "Otsa hiessä pitää sinun leipäsi ansaitseman"-asenne ohjaa meidät nöyrään työskentelyyn; herranpelko on arkipäivää sivistyneessä nyky-Suomessakin. Entä jos olisimme kaikki omien elämiemme herroja? Työskentelisimme sinnikkäästi omien unelmiemme eteen? Miltä työnteko maistuu, kun siinä on jotain järkeä? Voin kertoa, että hyvältä :-)

Löydä työ, joka saa sydämesi laulamaan. Silloin sinnikkyytesi palkitaan. Tässä vielä muutama konkreettinen vinkki siihen, miten tylsistäkin hommista saa tehot irti:
1. Priorisoi. Mieti mitä sinun täytyy ensiksi tehdä, jotta saat muut asiat etenemään. Mikä on tärkeintä, juuri nyt. Entä pitkällä tähtäimellä?
2. Aseta tavoite. Mieti mikä on realistinen tavoite, josta pidät kiinni vaikka puuduttaakin. Kirjaa maksimissaan kolme tavoitetta paperille ja aseta ne näkyvään paikkaan. Voit myös kirjoittaa tavoitteen viereen vastauksen kysymykseen "Miksi?", jotta muistat miksi tämä tavoite ja tehtävä on juuri nyt sinnikkyytesi arvoinen.
3. Tehosta. Mieti miten teet sen mitä teet, mahdollisimman tehokkaasti. Pari minuuttia suunnitteluun voi säästää tunteja aikaasi.
4. Energisoi itsesi. Miten sinä lataudut parhaiten? Tee lyhyesti  jotain sellaista, mistä saat energiaa, juuri ennen tehtävän aloitusta. Työskentelet silloin huomattavasti tehokkaammin. Jos ainoa mitä mieleesi tulee on baari-ilta kavereiden kanssa (mikä tunnetusti siirtää energiaa seuraavasta päivästä baari-iltaan), kokeile esimerkiksi lyhyttä liikuntaa. Avaa ikkuna, laita musiikki täysille, hypi, pompi tai varjonyrkkeile. Nosta sykettä ja ajattele onnistumistasi.
5. Ole sinnikäs. Tee se minkä olet päättänyt tehdä. Älä siirrä huomiseksi sitä mitä sinun kannattaa tehdä tänään. Haasta itsesi onnistumaan.
6. Palkitse itsesi. Välittömästi saatuasi tehtävän päätökseen. Parasta mitä voit tehdä on antaa itsellesi tunnustus hyvin tehdystä työstä. Ole aktiivisen tyytyväinen itseesi. Se on ihan sallittua! Niin ja itse asiassa se baari-iltakin sujuu hienosti, kun hehkut tyytyväisyyttä omaan itseesi ja aikaansaannoksiisi. 

Yes! No niin... Nyt minunkin pitäisi mennä jatkamaan niitä rutiiniluonteisia, puuduttavia hommia... Hohhoijaa... Ei kyllä millään jaksaisi erityisesti kun eilen meni pikkutunneille vieraiden kanssa. Taidanpa aloittaa edellisen listan ykköskohdasta tänä aamuna itsekin :-)

Tsemppiä!

Kati

PS. Ai niin! Syksyn Pro Bono -coachattava valitaan pian. Ks. lisää osoitteesta http://www.mindwind.eu/23 ja laita viestiä eteenpäin tästä mahdollisuudesta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat!

Linkki: http://www.mindwind.eu