Vastinetta rahallesi

Coaching-prosessit ovat aina yksilöllisiä, ja niiden tavoitteet ja niissä käytetyt mittarit vaihtelevat tapauskohtaisesti.  Ohessa muutama käytännönläheinen esimerkki siitä, miten coachingin panos-tuotossuhdetta voi arvioida. Lue myös tutkimustuloksia aiheesta esimerkkien jälkeen!

Ihmisten väliset tuottavuuserot ovat moninkertaisia. Jopa 100%:n tuottavuuserot ovat mahdollisia, sanoo mm. Risto Siilasmaa artikkelissaan. "Oikeat ihmiset oikeilla paikoillaan" -sanonta ei ole klisee vaan silkkaa järkeä.

Coachingin avulla ihminen löytää itsessään olevat voimavarat ja lahjakkuudet, oppii tietämään minkälaisissa tehtävissä hän on parhaimmillaan ja osaa edetä hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia resursseja. Hän ottaa oman urakehityksensä omaan haltuunsa, tekee mielekkääksi kokemaansa työtä ja on tuottava. Coachingin avulla voidaan varmistaa, että ihminen osaa hakeutua itselleen sopivaan paikkaan. Koulutuskustannukset alenevat kun ihminen ei etsi sisältöä työhönsä jatkuvista uusista ja usein turhista koulutuksista, sairaspoissaolokustannukset alenevat kun ihminen jaksaa työssään, tuottavuus nousee kun ihminen kykenee tekemään hyvin työnsä ja rekrytointien ja perehdytysten kustannukset alenevat kun sitoutumisen vahvistuessa. Coaching esimerkiksi osana henkilökohtaisen kehittymisen suunnittelua, on yritykselle siis erittäin kannattavaa.

Henkilö, joka on työpaikallaan avainhenkilö, harkitsee työpaikan vaihtoa. Henkilön kuukausipalkka on noin 8 000 euroa. Uuden henkilön rekrytointi maksaa tyypillisesti 20 000 - 96 000 euroa riippuen siitä käytetäänkö rekrytoinnissa perinteistä ilmoittelua vai suorahakukonsulttia. Rekrytointiin osallistuvan henkilöstön aikakustannus on arviolta noin 3 000 - 9 000 euroa. Avainhenkilöiden perehdytysaika on pitkä joten voimme laskea, että ainakaan kolmeen kuukauteen henkilö ei tuota mitään, mikä vastaa 24 000 euron kustannuksia. Yhteensä uuden avainhenkilön rekrytointi maksaa jopa 47 000 -  129 000 euroa.

Oletetaan, että henkilön lähdön perimmäinen syy on se, ettei hän ole koe työtään enää mielekkääksi. Henkilökohtaista kehitystä ja työssä menestystä tukeva coaching todennäköisesti avaa uusia näkökulmia työhön ja henkilökohtaiseen kehitykseen, ja palauttaa työskentelymotivaation. Henkilö myös kokee, että hänen henkilökohtaiseen kehitykseensä panostetaan, mikä osaltaan sitouttaa ja kannustaa luoviin ratkaisuihin. Päätyi henkilö sitten jatkamaan nykyisessä työssään tai vaihtamaan tehtäviä talon sisällä, on coaching investointina ollut erittäin kannattava.

Henkilö, jonka kuukausipalkka on 3 500 euroa, jää työttömäksi. Hän saa ansiosidonnaista tuloa noin 1650 euroa kuukaudessa. Työnhaku kestää Uudellamaalla keskimäärin 10 kuukautta. Henkilö saa ansiosidonnaista tuloa noin 16 kuukautta. Henkilön ansionmenetys on siis noin 18 500 euroa keskimääräiseltä työttömyysajalta. 

Oletetaan realistisesti, että uracoaching vauhdittaa henkilön saamaan itselleen sopivia, mielekkäitä töitä kaksi kuukautta keskimääräistä työttömyysaikaa nopeammin. Jo tässä ajassa coaching on ollut kannattava investointi. 

Henkilö, joka työskentelee itselleen sopimattomassa tehtävässä tai työympäristössä, väsyy ja joutuu työuupumuslomalle. Usein tilanne on toistuva, sillä loma ei poista uupumukseen johtaneita syitä. Pahimmassa tapauksessa henkilö joutuu työkyvyttömyys- tai varhaiseläkkeelle. Koko prosessi johtaa merkittäviin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin työnantajalle sekä inhimillisiin menetyksiin sekä työntekijälle että tämän työyhteisölle.

Oletetaan, että coachingin avulla henkilö tulee tietoisemmaksi omista vahvuuksistaan ja ymmärtää missä tehtävissä hän on parhaimmillaan. Hän osaa asettaa itselleen terveyttään edistäviä rajoja ja kantaa vastuun omasta tavoitteellisesta toiminnastaan. Hän saa voimavaroja neuvotella realistisista työnkuvan muutoksista, joissa hänellä on mahdollisuus olla hyvinvoiva, tai sitten hän päättää hakeutua täysin uusiin tehtäviin. Molemmat vaihtoehdot katkaisevat  työuupumusten ketjun ja kaikki voittavat.

Coaching on melko uusi toimiala, joten coachingin vaikuttavuutta ei vielä ole paljon tutkittu. Ohessa kuitenkin varsin vakuuttavia tutkimustuloksia:

Tutkittua maailmalta:

Tutkimusten mukaan coachingin tuottavuus suhteessa investointiinsa (ROI = Return of Investment)  on noin 5,7-kertainen (McGovern, Lindemann, Vergara, Murphy, Barker ja Warrenfeltz: Maximising the Impact of Executive Coaching, 2001). USA:sta on raportoitu myös paljon suurempia lukuja.

Tutkittua kotimaasta:

Henkilöstöjohdon ryhmä -Henry ry:n teettämän tutkimuksen mukaan henkilöstöalan päättäjät pitivät coachingia yhtenä henkilöstön kehittämisen tuloksia tuottavimmasta menetelmistä. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös muualta Euroopasta.

Kahdessa tuoreessa suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että kohdennettu huippusuoritusvalmennus auttaa saavuttamaan ammatilliset tavoitteet ja, että coaching auttaa työntekijöitä menestymään silloinkin, kun paineet ovat erityisen kovat. Myös valmennettavien esiintymis- ja  ongelmanratkaisutaidot sekä hyvinvointi vahvistuivat. Stressin ja ahdistuksen tuntemukset vähenivät.

Ria Parppein väitöskirjassa todetaan, että valmennusprosessissa valmennettava omaksuu coaching-vuorovaikutusmallin ja coachingissa käytettyjä menetelmiä. Coaching-dialogi kehittää valmennettavan ajattelua ja rakenne tehostaa tavoitteen saavuttamista. Tutkimuksen mukaan coachingin vuorovaikutuksen rakenne on sellainen, että se herättää innostuksen ja motivaation sekä ylläpitää toimintaa pidemmällä aikajänteellä.

Lähde: ICF Finland, 2010